Nyt on koettava jakamisen ilo

Ensimmäinen viesti lähteköön matkaan.
Viivyttelin blogin julkaisua tapani mukaan suunnittelemalla ja prässäilemällä sisältöä. No kuten tavallisestikin suunnitelmien mukaan eivät asiat aina mene, paperit häviävät työpöydän syövereihin ja suunnitelmat muuttuvat sen myötä. Lopputulos voi silti olla mitä mainioin.

Edellinen pätee itseasiassa myös leipomiseeni ja elämäntapaani, johon aion keksittyä blogissani.
Nautin tehdä reseptit piirun tarkasti hienovaraisen leipurimestaritätini esimerkin mukaan (erityisesti kakkujen kohdalla olen hiusten halkoja) mutta yhtälailla tykkään soveltaa reseptejä omanlaisiksi, kyseenalaistaa yleisyyksiä ja keksiä jotain omaa, juuri kyseiseen tilanteeseen sopivaa.

Hyvinvointi, sekä itsestä huolehtiminen liittyvät blogiini myös keskeisesti. Kehonhoito, liikunta, sekä kaikeinlainen sosiaalinen kanssakäyminen ja kotiin rauhoittuminen ovat osaltaan avaintekijöitä ihmisen hyvinvointia mitattaessa. Tuon blogissa omia ajatuksiani esille toivoen niiden herättävän kiinnostusta, keskustelua ja pohdintaa.

Erityistä on se, että aion julkaista (ainakin osan) "salaisista resepteistä", joita olen kerännyt Elias Lönnrot -tyylillä. Osa on kuultua, osa luettua ja osa omia variaatioitani, jotka olen pitänyt tallessa keittokirjan välissä omana tietonani. Ilostun, jos ihmiset hyötyvät blogista jollain tavalla. Saavat innostusta, löytävät lempiherkkunsa tai muuta sellaista.

Tervetuloa tutustumaan!

Suklaaruusuja. Älyttömän hankalia kasata, mutta rakastan niitä silti.