Voi vadelma!

Ainoa marja, mitä kerään tänävuonna on vadelma. Mustikat (lempparini) tuntuivat kuivuneen varpuihin täällä etelässä sään vuoksi ja yksin käsikopelolla niitä olisi tullut vaivannäköön nähden liian vähän.. Ostan siis mustikkani talvella kaupasta, sillä haluan syödä marjani (itseasiassa suositusten mukaan n.80g naiselle/pvässä on hyväksi)
Mutta vadelmia keräsin litroja. Juoksulenkille otin mukaan pieniä muovipusseja, jos nyt sattuisi jotain löytymään lenkkipolun varrelta. Lähden liikenteeseen yleensä 19:40 ja ennätän suihkuun 20:40, marjoja sattui löytymään niin reilusti, että olin kotona kädet tahmeina ja rättiväsyneenä 22:30 :D Kiva että niitä löytyi, mutta taidan jättää pussin kotiin ensikerralla. Ihan niin innostunut marjastaja en myönnä olevani.
Osan pistin pakkaseen heti, mutta osasta voisi kehittää jotain hyvää säilykettä.
                                     
                  

Pehmeäkuorisena marjana hilloaminen suoritetaan luumuihin verrattuna eri traditiolla. 

*VADELMAHILLO*
> 1kg (2l) vadelmia
> 700g (n.6-7dl) sokeria 
> 1/2dl vettä

- säilöntään tarkoitetut tölkit ja kannet kannattaa jättää kylmään veteen yöksi. Pese ne sen jälkeen pesuaineella

1. Lado marjat kerroksittain sokerin kanssa kattilaan
-> jätä mehustumaan pariksi tunniksi
2. Laita korkit ja kannet kiehuvaan veteen ja keitä niitä jonkin aikaa
3. Kuumenna lasitölkit uunissa 125 -asteessa vähintään 15 minuuttia
4. Kuumenna marjat hiljalleen kiehumispisteeseen 
-> anna keittyä miedolla lämmöllä noin 30min, kunnes liemi tasoittuu
-> ravista silloin tällöin kattilaa, ettei pala pohjaan (älä sekoita)
-> kuori vaahto huolellisesti pois (reikäkauha on hyvä apuri)
5. Tölkitä hillo kuumana kuumiin purkkeihin piripintaan. Sulje heti.
-> anna jäähtyä rauhassa ja nosta viileään, hämärään paikkaan
-> onnistunut lopputulos näkyy kannessa, joka painuu hiukan sisäänpäin

jos kädet näyttävät tältä, en halua tietää mitä suunympäryksille kuuluu. Onneksi olin myöhempään liikenteessä kuin koiranulkoiluttajat ja sauvakävelijät